Lisäsimpä blogilinkkeihin tuon “Eniten vituttaa kaikki” -setien nettivuodatusportaalinkin. Oikeasti mua vituttaa valittaminen (ja sanan vittu tarpeettoman runsas käyttö), mutta ei voi kieltää etteikö sitä olis silti toisinaan hauska lukea.

Samassa hengessä voisin avautua iteki tällä hetkellä eniten vituttavasta asiasta mikä on ottanu aivan kohtuuttomasti päähän nyt kun koulu taas on alkanu (mikä ottaa päähän sekin aika pahasti). Nimittäin yliopiston kirjastosta kirjojen lainaamisesta. Ensinnäkin, mu mielestä on aika käsittämätöntä että siellä on vielä ihmisiä töissä, koska ilmeisesti heitä ei sais häiritä omilla pienillä maallisen elämänsä murheilla ja vaivaa aiheuttavilla kysymyksillä, kuten; voisinko varata tämän kirjan tai saada sen varastosta, kun se ei edelleenkään onnistu netissä vaikka kuinka intätte. Kirjojen lainaushan pitää tietenkin tehdä ite laitteilla, jotka toimii ehkä noin viidessätoista prosentissa yrityskertoja. Ja sitten kun oot viis minuuttia tökkiny kirjastokorttia siihen laitteeseen ja hieronu kirjaa viivakoodinlukijaan niin että otsasuonet katkeilee ja takana on jonoa, se kirjastontätisetä (oikeasti mahdotonta tietää kumpi se on, anteeksi nyt vaan) vittuilee kymmenen metrin päästä toimettomana tiskinsä takaa että “koitappa ottaa ne kannet irti siitä”. Joo. Minäpä koitan. Ja niin, sitten jos muuten jonotat jotain kirjaa, niin ei todellakaan kannata odottaa että saat sen sillon kun siinä on viiminen lainauspäivä, koska sen jälkeen kirjaa voi vielä pitää viikon itellään kun kaikki tietää että kirjastossa on muutaman päivän “karenssiaika” jollon ei vielä tule sakkoja. Ja kaikki kanssa käyttää sitä hyväkseen. Kannattaa todellakin laskelmoida millon esim. tenttikirjoja menee lainaamaan/varaamaan. Ykski hupi on toki vielä se, ko pääset kotii ja alat lukea jotain aivan paskasti käännettyä materiaalia, jonka umpilaiska ja opiskelijoiden edusta ja mahdollisesta oppimisesta täysin kiinnostumaton kurssipitäjä on valinnu, ja huomaat että joku synnytyksessä hapenpuutteesta kärsiny vajokki on alleviivaillu sitä. Parhaassa tapauksessa sitä on alleviivaillu tärisevin käsin epämääräsesti n. 100 eri vajokkia. Eri värisillä (tietenki kirkkailla) kynillä ja tusseilla. Ja se väri tulee sivuista läpi seuraavalleki sivulle ja on oikeasti mahdotonta lukea koko kirjaa enää. Ja ne alleviivailut ei edes hyödytä mitään, kun ne on niin paskasti tehtyjä ja aivan epäoleellisista asioista. Pelottavinta on kuitenkin kirjat, joissa joku on korjannu sen kirjotus- ja asiavirheitä marginaaliin. Oon minäki aika paljon psykoja jo elämässäni nähny, mutta mikähän ihme saa ihmisen tuommoseen pisteeseen?!?

Lisäksi haluan kertoa, että mua kysyttiin sekä kokkareiden että maanviljelijöiden salaliiton kunnallisvaaliehdokkaaksi. Mikä kertoo aika surullisen paljon - ei niinkään mun varmasti jonkinlaisessa hallusinaatiotilassa havaittavissa olevasta valtavasta karismasta ja kypsistä mielipiteistä ja niiden diplomaattisesta esityskyvystä - vaan siitä, että kukaan muukaan ei totisesti halua työntää käsiään kunnallispolitiikkapaskaan. Kieltäydyin sitten kohteliaasti itseni nöyryytykseltä.

Viime viikolla käytiin Mummon kanssa syömässä Hesburgerissa ja ostamassa mulle pesukone sillä ehdolla että Mummo pääsee tupareihin. Ok. Ja joo, loppuviikon oon ollu sairaana ja koittanu ahdistuksissani saada valittua kursseja. Käytin monta tuntia opiskelusuunnitelman tekemiseen, joka oikeastaan ois pitäny tehdä jo viimevuonna, mutta jonka onnistuin jotenkin välttämään ja saamaan silti sen tekemisestä yhden opintopisteen. Tällä hetkellä keskenään on tiistai-iltapäivissä päälekkäin vaan kolme kurssia, että hyvinhän se meni.